Otsoniterapiaklinikka jalkautuu Tunturi-ralliin 
 

Suomessa otsoni-terapiasta tiedetään suhteelisen vähän. Helsingin yliopiston tutkija Miika Sallinen on perehtynyt aiheeseen perusteellisesti. Kiinnostus lähti pappi-isän pyynnöstä. Isä sairasti vaivaa, johon otsonterapia voisi auttaa. Sallinen löysi hämmästyttävän paljon tietoa. Otsonihoitoja oli käytetty jo kauan, mutta maissa, joissa lääketeollisuus on kehittynyt voimakkaasti, ovat tällaiset hoitomuodot jääneet unholaan.

Nyt on tulossa uusi aika. Esimerkiksi sopii kilpa-ajaja Rubens Barrichello. Hänen selkänsä kramppasi pahemman kerran, mutta koska ajon aikana ei voi käyttää särkylääkkeitä, muuta oli keksittävä. Otsonipiikit selkälihaksiin laukaisivat krampin ja mies oli valmis baanalle. Oulun Otsoniklinikka jalkautuukin rallimaisemiin, eli tammikuun lopussa hoitola on Rovaniemellä Tunturi-rallissa.

Otsonihoidoilla pystytään vaikuttamaan bakteereihin ja viruksiin. Lähes jokainen tuntee kiusallisen hyvin herpes-viruksen. Internetistä löytyvän runsaan lähdeaineiston mukaan otsonihoidolla saadaan jopa tämä kiusallinen maanvaiva kuriin. Herääkin mielenkiintoinen kysymys, entäs jos otsonihoidosta olisi apua HIV-viruksen kantajille?

Miika Sallisen artikkeli valaisee aihetta perusteellisesti. Olkaapa hyvät!

 

Otsoniterapia – tulevaisuuden hoitokeino? 

Miika Sallinen

Otsoni on hapen kolmiatominen muoto, joka tunnetaan erityisesti yläilmakehän otsonikerroksesta. Siellä se estää haitallisen UV-säteilyn tunkeutumista maanpinnalle. Toisaalta otsoni tunnetaan myös eräänä kaupunkisaasteen komponenttina ja reaktiivisena keuhkoja vahingoittavana myrkkynä. Siksi voikin kuulostaa oudolta, että tätä reaktiivista kaasua käytetään menestyksellisesti lääkeaineena lääketieteen eri osa-alueilla.

Tällöin puhutaan yleisesti otsoniterapiasta. Otsoniterapioissa otsonia ei kuitenkaan hengitetä, vaan se annostellaan monella eri tavalla. Tyypillisiä hoitomuotoja ovat erilaiset injektiot, jossa happi-otsoniseosta injektoidaan lihakseen, niveleen tai ihon alle. Suonensisäisiä infuusiohoitoja suoritetaan kahdella tavalla: joko otsonoidun keittosuolaliuoksen infuusiona tai niin sanottuna otsoni-autohemoterapiana. Jälkimmäisessä hoidossa potilaalta otetaan noin kaksi desilitraa vertaa, joka käsitellään otsonilla ja infusoidaan takaisin laskimoon.

Säärihaavat kuntoon 

Esimerkiksi säärihaavoja, palovammoja ja muita paikallisia iho-ongelmia voidaan hoitaa ulkoisilla otsonikäsittelyillä. Haavainen jalka pannaan muoviseen pussiin, jonka läpi johdetaan happi-otsoniseosta noin 20 minuuttia. Otsonin vaikutukset saadaan sidottua myös otsonoituihin öljyihin, joita voi käyttää ulkoisen voiteen tavoin eri ongelmiin. Otsonoitua juomavettä taas voi valmistaa yksinkertaisella kotikäyttöön tarkoitetulla otsonigeneraattorilla, josta onkin viime aikoina tullut yhä suositumpi itsehoitomuoto.

Hapensaanti tehostuu

Otsoniterapian tärkein vaikutus on sen kyky tehostaa elimistön hapensaantia. Hoito parantaa veren virtausominaisuuksia ja laajentaa pieniä verisuonia. Myös tiettyjen entsyymien määrä lisääntyy, jonka vuoksi hemoglobiini luovuttaa paremmin happea kudoksille ja toisaalta happi sitoutuu keuhkoissa paremmin hemoglobiiniin. Näin ollen happea kulkeutuu entistä enemmän varsinkin hapenpuutteesta kärsiville alueille. Tällä on suotuisa vaikutus elimistön energiantuotantoon aina solutasolta lähtien. Tällöin elimistö kykenee paremmin korjaamaan omia ongelmiaan ja niinpä esimerkiksi immuniteetti ja monet muut suojaus- ja korjausmekanismit tehostuvat.

Tappaa bakteerit ja virukset 

Otsoni on myös vahva antimikrobinen aine, joka tappaa bakteerit, virukset, sienet ja monet muut taudinaiheuttajat. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun vesijohtovesi puhdistetaan otsonilla, ja lähes kaikkiin uusiin uimahalleihin asennetaan otsonipuhdistus kloorin sijaan. Veressä ja kudoksissa otsonin elinikä on niin lyhyt, ettei näillä antimikrobisilla vaikutuksilla ole merkitystä. Sen sijaan ulkoisissa sovellutuksista hyöty on huomattava. Otsonilla tai otsonoiduilla öljyillä voidaan tappaa esimerkiksi haavojen, märkärupien tai palovammojen infektiot nopeasti. Samalla myös haavojen paha haju katoaa.

Otsonin vaikutusmekanismi on monipuolinen.

Mikään kaikenkattava ihmelääke sekään ei ole, mutta vain harvoihin oireisiin siitä ei ole mitään apua. Nykyään otsonin käyttöä tutkitaan eniten Venäjällä ja Kuubassa, mutta se on viime vuosina yleistynyt myös länsimaissa. Varsinkin Italiassa ja Espanjassa hoidetaan monentyyppisiä selkäkipuja otsoni-injektioilla. Aiheesta on ilmestynyt jo toistasataa tutkimusta eri tiedejulkaisuihin, ja niissä on ollut mukana kymmeniä tuhansia potilaita.
Toinen osa-alue, jossa otsoniterapian käyttö on ollut suosittua, on erilaiset verenkiertohäiriöt ja niistä aiheutuneet haavat. Haavanhoidossa otsonin teho on havaittu yleisemminkin. Ulkoisten haavojen lisäksi otsonoitua juomavettä on käytetty menestyksellisesti maha- ja pohjukkaissuolihaavan hoidossa. Haavaisia suolistotulehduksia on taas hoidettu johtamalla happi-otsonikaasua peräsuoleen.

Toivoa syöpäpotilaille

Syöpähoidossa otsoniterapialla on niin ikään saatu hyviä tuloksia. Eläinkokeissa otsoniterapialla on onnistuttu jopa parantavaan nopeasti tappavia syöpiä. Ihmisten hoidossa otsoniterapia on myös lisännyt kriittisesti sairaiden potilaiden elinikää ja elämänlaatua ja onpa muutamista ihmeparanemisistakin raportoitu. Useimmat otsoniterapiaa saaneet syöpäpotilaat ovat kuitenkin käyttäneet myös perinteisiä syöpähoitoja, joten paranemisesta ei täyttä ansiota voi antaa otsonille. Koska otsoni kuitenkin tehostaa useita elintoimintoja, vähentää kipua ja antaa potilaalle voimaa, sillä voidaan myös vähentää perinteisten syöpähoitojen sivuvaikutuksia. Tällä tavoin suunniteltu hoitokuuri voidaan usein käydä läpi keskeytyksettä, mikä vaikuttaa suotuisasti hoitoennusteeseen. Terminaalitilassa oleville potilaille ei mikään hoito yleensä auta, mutta heillekin otsoniterapia antaa voimia ja vähentää kärsimystä, jolloin lähtö on helpompaa niin potilaalle itselleen kuin hänen omaisille.

Uutta Suomessa

Suomessa otsoniterapia on vielä melko uutta. Ensimmäinen varsinainen otsoniklinikka perustettiin Jyväskylään vuoden 2007 alussa. Sittemmin hoitopaikkoja on avattu Ouluun, Turkuun ja Tampereelle, joista myös saa otsonihoitoja lääkärin valvonnassa. Klinikoilla on ajanmukaiset laitteet, joilla voi valmistaa tarkat otsonipitoisuudet puhtaasta lääkehapesta. Eniten Suomessa on hoidettu erilaisia kipupotilaita ja syöpäpotilaita. Kaikkiaan hoidettuja tauteja ja oireita on lukuisia lähtien kroonisesta väsymyssyndroomasta silmänpainetautiin ja diabeteksesta jalkasilsaan. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä. Esimerkiksi pelkästään Jyväskylässä yli 20 pitkään työkyvyttömyyseläkkeellä ollutta potilasta on voinut hoitojen jälkeen palata töihin.

Turvallista, silti vastustettua

Suomessa otsoniterapia ei ole yleisesti hyväksyttyä, vaan se kuuluu ns. vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin. Näin ollen hoidoista ei saa korvauksia. Hoitomuodot ovat kuitenkin suhteellisen edullisia ottaen huomioon osittain melko vaativatkin toimenpiteet. Hoito on myös ollut erittäin turvallista. Asiantuntevan hoitajan suorittamana se on riskitöntä, eikä Suomessa olekaan sattunut yhtään onnettomuutta. Maailmalla huolimattomat hoidot ovat hyvin harvoin aiheuttaneet onnettomuuksia, mutta silloinkin syynä ovat olleet väärät menetelmät – ei itse otsoni

EU-komission hyväksyntä on jo saatu

Otsoniterapia on yleisesti hyväksyttyä useissa entisen Neuvostoliiton maissa sekä Kuubassa. Tietyille hoitomuodoille – erityisesti selkäkipujen hoitoon – on saatu hyväksymisiä myös Australiassa, Kreikassa ja Espanjassa. Vuoden 2008 alussa arvostetussa Lancet-lehdessä ilmestyi laaja tutkimus, jossa otsonoitua, sekä UV- ja lämpökäsiteltyä verta injektoitiin kroonisesti sydänsairaiden potilaiden pakaraan. Pieni otsoniannos ja harvakseltaan annettu hoito herätti tutkijapiireissä ansaittua kritiikkiä. Siitä huolimatta hoito oli tehokasta niillä potilailla, joilla tauti ei ollut kovinkaan pitkällä. Tämän seurauksena Euroopan komissio päätti hyväksyä kyseisen hoitomuodon EU-alueella – siis myös Suomessa. Hoito vaatii kuitenkin erityisen laitteen, joita tänne ei ole hankittu, ja siksi tällä hyväksynnällä ei ole Suomessa käytännön merkitystä ainakaan vielä.

Ei kultakaivos lääketeollisuudelle

Monet seikat ovat hidastaneet otsoniterapian leviämistä. Koska otsoni on voimakas hapetin ja tunnetusti haitallista keuhkoille, se on leimattu myrkyksi, ja sen käyttö aiheuttaa vahvoja ennakkoluuloja. Suurin este on kuitenkin ollut rahoituksen puute varsinkin länsimaissa. Otsoni tehdään puhtaasta hapesta. Se on lähes ilmaista, eikä sitä voi patentoida. Koska se voi tehdä monista tuottavista kroonisiin tauteihin suunnitelluista lääkkeistä jopa tarpeettomia, sen kehittäminen voisi olla jopa katastrofi suurille lääkevalmistajille. Sosialistisissa maissa lääkevalmistajilla on ollut vain vähäinen rooli terveydenhoitojärjestelmän kehittämiseen, ja siksi otsoniterapia onkin levinnyt eniten juuri entisen Neuvostoliiton alueella sekä Kuubassa. 

 Lisätietoa otsoniterapioista ja niistä tehdyistä tutkimuksista löytyy www.otsoniterapia.net –sivuilta. 

Huostaanottojuttu

on poikinut kirjeitä toimitukselle ja niistä näkyy perheiden syvä hätä huostaanotetuista lapsistaan. Yhä selvempää on se, että Hyssälän aikanaan sitkeästi ajama lista, "Hyssälän lista" on sisältänyt ainakin yhden järkyttävän virhearvioinnin, jonka seuraukset ovat kohtalokkaat. Virhe on kohtalokas koko Suomelle, sillä se antaa meistä maailmalle todella kummallista signaalia, ja se on kohtelokas  juuri niille, jotka olisivat selvinneet hyvin pienellä tuella eteenpäin.
Varatuomari Leeni Ikonen on perehtynyt huostaanottoihin ja toteaa, että, suurin syy huostaanottoihin on lapsen koulunkäymisongelma. Huostaanotettuna on 16 000 lasta, mutta montako heistä oikeasti olisi tarvinnut ottaa huostaan, jos kouluissa olisi riittävästi henkilökuntaa ja heillä selkärankaa puuttua lapsen ongelmiin oikealla tavalla. Jos lasta kiusataan, se selvitettäisiin, jos lapsi ei opi, häntä autettaisiin tai vaikka jätettäisiin luokalle, jotta asiat tulisivat kerrattua kunnolla.
Tilannetta helpottaisi, jos kouluissa olisi riittävästi terveydenhoitajia, kuraattoreita ja jos neuvolapalvelut olisivat ennallaan. Ja jos lastenpsykiatria olisi oikeassa arvossaan. Kodinhoitajien saaminen takaisin perheen auttamistyöhön toisi turvallisuuttaa yhteiskuntaan erittäin paljon. Perheiden ei tarvitsisi pelätä vanhempien tai lasten sairastumista ja siitä koituvia ongelmia, kun tiedettäisiin, että hyvää ja luotettavaa apua on saatavilla perheen kukkarolle sopivalla kustannuksella.

Tällä hetkellä, tänäkin jouluna useat perheet käyvät raskaita taisteluita saadakseen lapsensa takaisin, mutta eivät onnistu. Syynä useinkin se, että tavallinen ihminen ei tiedä miten lakituvassa menetellään, miten sosiaalitoimen kanssa pitää puhua, mitkä ovat ne asiat, joihin pitää kiinnittää huomiota. Voi sanoa hyvällä syyllä, että ollaan ihan eri kielialueella, kuin missä tavallinen ihminen omassa elämässään kulkee.
Kyse on myös siitä, että tavallinen suomalainen ei osaa nöyristellä siten, kuin sosiaalitoimen edessä tulisi tehdä, jotta siellä koettaisiin perheen olevan "yhteistyökykyinen", tähän ongelmaan näiden asioiden parissa työskentelevät tahot ovat törmänneet usein.
Ne perheet, jotka ovat jaksaneet tehdä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle ja myös oikaista sosiaalitoimen vastineessaan esittämät väärät tiedot, ne perheet ovat saaneet lapsensa tai nuorensa takaisin hyvinkin nopeasti. Selvää on, että vain erittäin pätevän juristin avulla on oikeus toteutunut.

Syötteen Lumimaa avattiin lauantaina 12.12.

Lumisateen keskellä leikkasivat Jorma Terentjeff ja Teuvo Oinas-Panuma juhlavasti nauhan Lumimaan portin edestä ja Pudasjärven Kurenalan koulun oppilaat juhlistivat tapahtumaa reippaalla kuorolaulullaan. Alakärpän tiernapojat lauloivat esityksessään niin komeasti, että ei ole lainkaan ihme, että joukkue on voittanut Tiernakisat kerta toisensa jälkeen.
Tervehdys-sanojen jälkeen päästiin kokeilemaan lasten lumimaan uutuuksia. Perherinteen alaosaan on rakennettu hissimatto ja karuselli auttamaan perheen pienempiä ja myös ulkomaalaisia helposti laskettelun riemuihin sisälle.
Karusellin avulla voi opetella hitaassa vauhdissa tasapainottelemaan suksilla ja lumilaudalla, eikä tarvitse epävarmana lähteä hissiin, josta on kokemattomuuden takia vaarassa pudota. Matto vie aloittelijan pienen matkaa mäkeä ylös ja sitten hitaalla vauhdilla loivaa rinnettä alas. "Näin kaikkien lasten ei tarvitse kokea hissistä tippumista jossakin keskellä rinnettä ja sitten tarpoa pitkin hankia rinteelle, josta pääsee laskemaan", perustelee Jorma Terentjeff uusia hankintoja.

Oulu-Kuusamo rautatietä puksutellen

Jokainen joka matkustaa Oulu-Kuusamo valtatietä säännöllisesti, kokee jatkuvat liikenneruuhkat. Viikonloppuisin tien täyttävät maalle menijät ja viikolla työmatkalaiset sekä tavaraliikenne jakeluautoista puutavararekkaan. Rautatie tälle välille toisi paitsi sujuvuutta liikenteeseen, myös säästöjä maantien ylläpitäjälle.

Lomamatkalaiselle rautatie olisi varteenotettava vaihtoehto silloin, jos se kulkisi taajamien lisäksi Syötteen, Taivalvaaran ja Rukan kautta. Työmatkat sujuisivat myös junan kyydissä, sillä esim. Pudasjärveltä käydään runsain määrin töissä Oulussa.

Sotainvalidien miljoonat

Uutisointi Sotainvalidien Veljesliiton suurista rahoista näyttää olleen kunnon uutisankka, sellainen, joka syntyy kun halutaan hakea sensaatiota. ”On merkillistä, että tuollaista julkaistaan ja juuri Veteraanipäivän alla”, sanoo toiminnanjohtaja Elsa Pyörälä Sotainvalidien Veljesliitosta, Oulusta. Hän ihmettelee samalla sitä, että uutista ei haluta oikaista, vaikka kirjanpidosta selviää kyllä, että tuommoisia varoja ei ole. Kaikki kiinteistöt on hänen mukaansa realisoitu jo aikoja sitten.

”Meillä on noin 1000 euroa jäsentä kohti ja sillä annetaan kuntoutusta, huolenpitoa ja korjataan puutteita heidän elämässään!” sanoo kaksikymmentä vuotta liitossa työskennellyt Pyörälä ja jatkaa, että kohu ei ole ensimmäinen. Sotainvalidien Veljesliiton vt. pääsihteeri Markku Honkasalo Helsingistä vahvistaa, että tämmöisiä kohu-uutisia lohkaistaan aina silloin tällöin. ”Tosiasia kuitenkin on, että rahamme riittäisivät koko jäsenistön viikon mittaiseen kuntoutukseen, ja se olisi siinä”, vakuuttaa hän.

Liitolla on varoja noin 30 miljoonaa, jäsenjärjestöillä jonkin verran, mutta Honkasalo muistuttaa, että valtio panee joka vuosi noin 400 miljoonaa veteraanien ja heidän puolisoittensa tarpeisiin.

Toimittaja Kirsi Skön haastatteli MOT ohjelmaa varten Honkasaloa kolme tuntia, näki asiapaperit ja kirjanpidon, sekä Honkasalon mukaan totesi, että konnaa ei tästä tapauksesta löytynyt. Skön luopui aiheesta. Sitten asiaan puuttui nuori ja nälkäinen toimittaja ja johan syntyi sylttytehdas. ”Me teemme työtä veteraanien eteen kohusta huolimatta”, vakuuttavat molemmat haastateltavat.

Veteraanit ikääntyvät ja tarvitsevat turvaa. Kotona asuminen on sotainvalideillekin tärkeää ja sen edesauttamiseksi etsitään veteraaneille avustajia, jotka lähtevät mukaan kauppaan, postiin ja muille asioille. ”Avustajatoimintaa jo jonkin verran on, mutta lisää vapaaehtoisia tarvitaan”, kertoo Pyörälä.

Sotainvalidien Veljesliitto kustantaa jäsenilleen viimeisiksi vuosiksi hoidon ja asumisen Veljeskotiin. Puolisotkin vanhenevat ja tarvitsevat laitoshoitoa. Heidät kuitenkin hoidetaan jossakin muualla. Jos kohuttuja varoja olisi, voisiko niitä käyttää siihen, että puolisot pääsisivät yhdessä viettämään viimeisiä vuosia hyvässä hoidossa Veljeskotiin. ”Se olisi erittäin ihana asia”, toteaa Pyörälä. Veteraanien rahat eivät siihen riitä, eikä kunnilta ole tässä taloustilanteessa odotettavissa maksusitoumuksia kovinkaan herkästi Voisiko valtio tulla vastaan maksamalla normaalin hoitopäivämaksun ja Veljeskodin hoitomaksun väliin jäävän erotuksen. Vastausta jäämme odottamaan peruspalveluministeri Paula Risikolta.

Nämä Internet-sivut

Uudet Internet-sivut on suunnitellut ja toteuttanut tyrnäväläinen ohjelmistoalan pienyritys, T:mi Kari Kangasluoma.

Jos havaitset Internet-sivujen toiminnassa virheitä, ilmoita siitä ylläpidolle.